Karlshamnin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karlshamnin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Blekingen lääni
Maakunta Blekinge
Keskustaajama Karlshamn
Kuntakoodi 1082
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 488,68 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 32 402
 – Väestötiheys 66,3 as./km²









Karlshamnin alueella sijainneet entiset pitäjät.

Karlshamnin kunta (ruots. Karlshamns kommun) on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Blekingeen. Kunnan keskustaajama on Karlshamn.[3]

Kunnan maapinta-ala on 488,68 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 32 402 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 45,06 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 9,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Karlshamnin suomalainen ystävyyskaupunki on Heinola[6].

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella sijaitsivat Karlshamnin kaupunki ja viisi pitäjää, joista tehtiin maalaiskuntia. Vuonna 1881 perustettiin vielä Ringamålan maalaiskunta erottamalla se Asarumista.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Hällaryd (Hällaryd ja Åryd)
  • Asarum (Asarum ja Ringamåla)
  • Mörrum (Elleholm ja Mörrum)

Karlshamnin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Asarum, Hällaryd ja Mörrum liitettiin Karlshamnin kaupunkiin. Kaupunki muuttui Karlshamnin kunnaksi vuoden 1971 kuntauudistuksessa, kun Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon.

Nykyinen vaakuna on entisen Karlshamnin kaupungin vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karlshamnin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
27 634
1955
  
27 553
1960
  
27 787
1965
  
29 971
1970
  
31 887
1975
  
32 136
1980
  
31 879
1985
  
31 634
1990
  
31 543
1995
  
31 361
2000
  
30 741
2005
  
31 006
2010
  
31 143
2015
  
31 846
2020
  
32 402
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 792 11,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 806 2,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 590 5,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 25 658 80,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 188 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 226 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 037 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 18,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,7 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,2 1,9
  jalostus 24,7 28,2
  palvelut 70,9 67,9
  tuntematon 2,3 2,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 12 679 13 808
  työpaikkaomavaraisuus 91,8

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,6 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 416 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Karlshamn 19 075
2 Mörrum 3 695
3 Svängsta 1 682
4 Hällaryd 546
5 Åryd 336
6 Torarp 263
7 Pukavik* 130[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Pukavikin taajamassa on 279 asukasta, ja se kuuluu myös Sölvesborgin kuntaan.[18]

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Karlshamnin taajaman kanssa.[19]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Karlshamnin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Karlshamn Ö (25 valtuutettua)
  • Karlshamn V (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Karlshamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 5 7 9 7 5 7 7 8 7 9 11 11 11
  Keskustapuolue 10 10 7 7 5 5 4 3 3 4 4 3 3 5
  Liberaalit 4 5 5 2 6 4 4 2 2 5 3 3 1 2
  Kristillisdemokraatit 1 2 2 3 3 2 4 2 4 4 2 1 0 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 3 2 3 3 3 4 5 5 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 26 24 25 27 26 26 24 25 20 19 21 20 22 18
  Vasemmistopuolue 3 3 3 3 2 2 2 2 4 3 2 2 2 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 5 7 9
  Muut 0 0 0 0 2 4 4 7 7 6 2 1 0 0
  Yhteensä [24] 49 49 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51
Kartta Karlshamnin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Karlshamn
  • Ringamåla
  • Hällaryd
  • Åryd
  • Asarum
  • Mörrum-Elleholm

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Asarum
  • Elleholm
  • Frisholmens kastellförsamling* (Karlshamns kastellförsamling)
  • Hällaryd
  • Karlshamn
  • Mörrum
  • Ringamåla
  • Åryd
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.2.2022. (ruotsiksi)
  3. Karlshamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Tietoa Heinolasta → Ystävyyskaupungit www.heinola.fi. Arkistoitu 30.4.2020. Viitattu 7.6.2020.
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.2.2022. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Karlshamns kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.